ChatGPT ei liiemmin esittelyjä kaipaa, mutta kerrataan lyhyesti: ChatGPT on tekoälyllä varustettu keskustelusovellus, joka tuottaa järkevältä kuulostavia kirjallisia vastauksia sille annettuihin kirjallisiin kysymyksiin eli prompteihin. GPT4 pystyy ottamaan promptina myös kuvia.
ChatGPT on suuri kielimalli, joka on koulutettu OpenAI:n kehittämällä tekniikalla. Se pystyy käsittelemään ja tuottamaan ihmisten kanssa keskusteluja luonnollisella kielellä, kuten vastaamaan kysymyksiin, ratkaisemaan ongelmia ja tarjoamaan tietoa eri aiheista.
ChatGPT on kehitetty käyttämällä koneoppimista ja syväoppimisen tekniikoita, ja se on koulutettu valtavalla määrällä tekstiaineistoja, mukaan lukien kirjoja, artikkeleita, uutisia ja verkkokeskusteluja. Tämän avulla ChatGPT pystyy tuottamaan tarkempia ja monipuolisempia vastauksia.
Näin designerina mietityttää, mitä kaikkea ChatGPT pystyy tekemään UX-designerin työstä – otetaan tästä selvää.
Kokeillaan käytännössä – ChatGPT UX-designerin duunissa
Valitsin esimerkiksi kirjautumissivun tekemisen ja pyysin ChatGPT:tä suunnittelemaan sellaisen.
Kuva 1
Lopputulos (kuva 1) ei ole ihan sitä mitä odotin. Sinänsä hyvä tiivistys siitä, mitä kirjautumissivulla tulisi olla, mutta tuotos ei näytä yhtään nykyaikaiselta palvelulta. Virhe saattoi olla se, etten kertonut haluavani web-sivun. Kokeillaan uudestaan paremmalla promptilla, joka tällä kertaa kertoo minun haluavan nimenomaan web-sivun koodit.
Kuva 2
Hieman parempi yritys. Nyt saimme paljoon koodia, niin HTML, CSS kuin JavaScriptiäkin (kuva 2). Tällä kertaa en edes kertonut ChatGPT:lle haluavani kirjautumissivun, mutta se muisti tämän aiemmasta asiayhteydestä. Mutta miten näistä koodinpätkistä saadaan oikea webbisivu? Kysytään lisää neuvoa.
Kuva 3
Vastauksena sain selkeät ohjeet (kuva 3), joita seuraamalla saadaan lopputulokseksi kirjautumissivulta näyttävä webbisivu (kuva 4).
Kuva 4
Kuitenkin, tällä sivulla on vielä paljon puutteita. Se voisi olla paremman näköinen ja ehkä jopa suomeksi. Onnistuisiko se?
Kuva 5
Pyysin siis ChatGPT:tä kääntämään sivuston koodit suomeksi, ja tämä onnistui (kuva 5)
Kuva 6
Nyt kirjautumissivu on suomeksi, mutta ei muuten kovin kunnossa (kuva 6). Lisäksi osa toiminnallisuudesta hävisi. Unohdetaan kuitenkin toiminnallisuus tällä kertaa ja yritetään korjata sivun ulkoasua.
Kuva 7
Pyysin ChatGPT:tä käyttämään tiettyjä muotoiluja ja brändielementtejä (kuva 7), josta saimme seuraavanlaisen lopputuloksen (kuva 8).
Kuva 8
Tämä näyttää jo paljon paremmalta. Ja valmistui nopeasti – noin 120 koodiriviä ilman ainuttakaan kirjoitusvirhettä. Jos jatkaisimme ChatGPT:n kanssa puuhastelua, saisimme varsin hyvän kirjautumissivun aikaiseksi ilman sen syvempää osaamista fronttidevauksesta tai käyttöliittymäsuunnittelusta. Tämä vaatii toki sen, että osaa käyttää oikeita prompteja – uusi ja tärkeä taito kaikkien harjoiteltavaksi.
Mihin sitten UX-designereita tarvitaan
Ensinnäkin, jotta saataisiin hyvä lopputulos kirjautumissivulle tai jollekin muulle tuotokselle, on tärkeää selvittää käyttäjän tarpeet ja asiakkaan vaatimukset – ja ChatGPT:tä käyttäessä osattava esittää nämä sille oikeilla prompteilla.
Tarpeiden ja vaatimusten selvittäminen on tärkeä osa UX-designereiden työtä ja ammattitaitoa, eikä sitä voi ulkoistaa ChatGPT:lle. Tarpeiden ja vaatimusten selvityksen jälkeen niitä on toki mahdollista käyttää osana prompteja. Tärkeää on muistaa, ettei prompteissa kuitenkaan saa käyttää luottamuksellista tietoa, koska se voi vuotaa seuraavien versioiden kehittämiseen.
Toiseksi, ChatGPT:n tuotokset on aina tarkistettava. Tuotoksen tulee vastata tarpeita ja vaatimuksia. Myös käytettävyys ja saavutettavuus on käytävä läpi, kuten myös estetiikka. Vaikka on olemassa jonkin verran koneellisesti testattavia saavutettavuusvaatimuksia, on palvelun soveltuvuus käyttäjille testattava aina käyttäjillä. Lisäksi kone voi vain arvata, mikä näyttää hyvältä ihmisen silmiin.
Kolmanneksi pitää aina muistaa, että ChatGPT ei tiedä vaan arvaa. Koska arvaukset ovat hyvin uskottavan näköisiä ja kivasti muotoiltuja, ei niistä näe, ovatko ne lähellekään oikein. ChatGPT:n näkökulmasta jokainen sana on samannäköinen, toiset sanat ovat vain todennäköisemmin oikein.
Tämä on myös tällä hetkellä suurin haaste ChatGPT:n käytössä. Jos ChatGPT:lle on esitetty kysymys aiheesta, josta käyttäjä ei itse tiedä riittävästi, on hänen lähes mahdotonta sanoa, kuinka hyvä vastaus on. Vastaukset voivat olla hyvinkin järkevän kuuloisia ja sisältää osittain oikeaa tietoa ja osittain täysin virheellistä. Käyttäjän tietotaidolla on siis merkitystä – olennaista on, kuinka hyvin käyttäjä osaa arvioida ChatGPT:n tuottamaa tekstiä.
Esimerkiksi vastaus Kalle Päätaloon liittyen (kuva 9) alkaa ihan mukiinmenevästi, mutta jo toisesta virkkeestä lähtien vastaus sisältää suurimmaksi osin virheellistä tietoa.
Kuva 9
Tästä syystä mitään ChatGPT:n luomaa koodia, tai sen puoleen muutakaan tekstiä, ei pitäisi käyttää, jos kysyjä ei itse ymmärrä, mitä se oikeasti tekee.
Neljänneksi, me UX-designerit luomme uutta emmekä vain yhdistele vanhaa. ChatGPT tuottaa tekstiä sen mukaan, miten sitä on yleensä aikaisemmin tuotettu. Ja vaikka välillä tulokset ovatkin mielenkiintoisia, perustuvat ne aina jo olemassa olevaan. Joten ainakin vielä toistaiseksi ihmisen mielikuvitus ja ammattitaito ovat parempia kuin ChatGPT:n arvaukset.
Kaipaatko apua yrityksesi designhankkeissa?
Ole yhteydessä design directoriimme Anneliin (anneli.vitikainen@twoday.com/050 5821 235, niin katsotaan yhdessä juuri teille sopiva ratkaisu!
Voit myös jättää yhteydenottopyynnön alla olevalla lomakkeella, niin olemme sinuun yhteydessä pikimmiten.
