Skip to content

Mitä on design-velka ja miten sitä mitataan?

Sep 6, 2021 12:00:00 AM twoday

Yhdenmukaisen käyttökokemuksen on syytä olla tavoitteena eri palvelujen kehittämiselle kontekstista riippumatta. Yhdenmukaisen käyttökokemuksen kehittämisessä auttaa design-systeemi, mutta se ei yksinään ratkaise tai kartoita muutoksia eri käyttöliittymissä. Yhdenmukaisuuden kartoittamisessa ja ongelmakohtien priorisoinnissa voi auttaa design-velan määrittäminen.

Iteratiivinen, ketterä ohjelmistokehittäminen perustuu kerroksittaisiin lisäyksiin. Lyhytsyklinen kehittäminen tehokkuudestaan huolimatta voi jättää yksityiskohtia huomiotta, jotka kasautuvat isommassa kokonaisuudessa huomionarvoisiksi puutoksiksi. Jokainen lyhyt sykli ilman vertailukohtaa voi johtaa yhdenmukaisuuden vähenemiseen ja lisätä siten design-velkaa.

Teknistä velkaa hallitaan mittaamalla – sama pätee design-velkaan

Velka saattaa olla tuttu termi ohjelmistokehityksessä työskenteleville, sillä termi tekninen velka on lähellä design-velkaa – design-velka vain liittyy ohjelmistokehityksen sijaan käyttöliittymäsuunnitteluun. Teknistä velkaa syntyy, kun korjataan tai lisätään pikaisella aikataululla jokin ominaisuus kunhan se vain saadaan toimimaan. Taustalle voi jäädä paljon korjattavaa, huonoa koodia ja vanhaa tietojärjestelmää kytemään, mitkä räjähtävät käsiin velan koron noustessa sellaisiin lukemiin, ettei sitä ole enää mahdollista maksaa takaisin.

”Velka saattaa olla tuttu termi ohjelmistokehityksessä työskenteleville, sillä termi tekninen velka on lähellä design-velkaa – design-velka vain liittyy ohjelmistokehityksen sijaan käyttöliittymäsuunnitteluun.”

 

Design-velka tarkoittaa samaa velkaa käyttöliittymäsuunnittelun näkökulmasta. Pikaiset, iteratiiviset muutokset ja lisäykset kasautuvat taustalle ja näiden korko kasvaa kun niiden varieteetti ja käyttötilanteet lisääntyvät.

Design-velka mitataan käyttäjän kokemuksesta

Design-velkaa voidaan mitata käyttäjän kokemuksen kautta yksittäiseltä elementtitasolta komponenttien yhdistelmään ja verrata näiden variaatioita keskenään. Tarkimmalla tasolla puhutaan siis esimerkiksi väreistä ja laajimmillaan lomakekokonaisuuksista. Näin mittaat design-velan käytännössä:

1. Konkretisoi velka. Kerää yhteen eri variaatiot kaikista palvelun näkymistä. Parhaiten tämä konkretisoituu tulostamalla jokainen näkymä isolle paperille ja leikkaamalla siitä elementtejä erilleen tai digitaalisesti ruutukaappauksin. 

2. Lajittele ja ryhmittele. Tutki ovatko sisällöt varmasti toisistaan eroavia ja millä tavalla. Ryhmistä saadaan lukumäärä näiden ilmenemiskerroille sekävariaatiomäärille. 

3. Laske ilmenemiskertojen ja variaatioiden lukumäärät ryhmittäin ja kirjaa ne ylös. 

4. Kerro variaatiomäärät ilmenemismäärällä. Näin saat velan kokonaisluvun. 

5. Pidä kirjaa variaatioista ja vähennä tai suurenna lukua tarvittaessa. 

Tällä metodilla saadaan konkretisoitua selkeästi mitkä elementit ovat velkaisimpia ja kriittisimpiä ja mitkä vähemmän. Suurimman työmäärän aiheuttava design-velka on karsittava pienempiin kokonaisuuksiin, jotta se ei lähde paisumaan pitkäkestoiseksi savotaksi.

Design-velan voi myös pienellä laskutoimituksella muuntaa kumulatiivisesta velasta prosentuaaliseksi kokonaisluvuksi. Yksinkertaistettuna siis jokainen velkaa tuottava yksikkö lasketaan yhteen ja niiden kokonaisluku muodostaa kokonaisvelan. Tästä kokonaisvelasta voidaan siten laskea prosentuaalisesti, mitkä osiot ovat velkaisimpia. 

Design-velan kartoitus ja tiedostaminen on osoitus maturiteetista

Design-velasta tietoinen organisaatio osoittaa suuntaavansa kohti strategista design-maturiteettia. Ulkoisesti tämä näkyy käyttäjille hyvänä ja yhtenäisenä käyttökokemuksena ja sisäisesti reflektoivampana käyttöliittymäsuunnitteluna. Liian nopeatahtinen ketterä kehitys voi sivuuttaa suunnittelusta saadut opit ja lisätä velkaa.


Aiheeseen liittyvät artikkelit