Skip to content

Mikä ihmeen arkkitehtiverkosto?

Oct 1, 2021 12:00:00 AM Pekka Halonen
Käynnistimme keväällä 2021 twodayn arkkitehtiverkoston, jonka tavoitteena on tarjota vertaistukea ratkaisuarkkitehdin roolissa hankkeissamme toimiville, jakaa hyviä käytäntöjä sekä lisätä arkkitehtuuritietämystä rooliin kasvamassa olevilla konsulteillemme.
 
Lisäksi tavoitteena on ruokkia keskustelua ja käsitellä asioita, joita etenkin isommissa hankkeissa on hyvä huomioida menemättä liikaa tarkalle tuote-, sovellus- ja teknologiatasolle. Arkkitehtiverkoston yksi tarkoitus olikin täydentää jo olemassa olevia, eri Microsoft -pilviteknologoihin liittyviä virtuaalitiimejämme.

 

Ensimmäinenä oli jäsennettävä, mitä ratkaisuarkkitehti projekteissamme oikein tekee sekä millaisiin asioihin roolissa tyypillisesti pääsee vaikuttamaan. Olen itse joskus yrittänyt muutamalla lauseella selittää tutuilleni, jotka eivät ole IT-alalla, mitä teen työkseni, ja tulokset lienevät olleet vaihtelevia. IT-alallakin termiin ratkaisuarkkitehti liittyy paljon eri näkökulmia.

Ratkaisuarkkitehdin keskeiset vastuut voi kiteyttää kolmeen asiaan:

  • Muodostaa yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa ratkaisu, joka on kustannustehokas ja tukee asiakkaan liiketoimintatarpeita sekä nyt että tunnistetulla tiekartalla
  • Varmistaa, että ratkaisu, joka asiakkaalle on luvattu, toteutuu sovitulla tavalla ja paitsi toiminnallisesti, myös ei-toiminnallisesti istuu asiakkaan tarpeisiin
  • Pitää oman osaamisensa ajan tasalla ja jakaa sitä aktiivisesti sekä omassa että asiakasorganisaatioissa.

Tästä näkökulmasta ratkaisuarkkitehdin voisi mieltää projektipäällikön ja asiakkaan avainhenkilöiden keskeisenä kumppanina ja tärkeänä linkkinä IT:n ja liiketoiminnan välillä. Lisäksi ratkaisuarkkitehti usein on jonkin teknologian syväasiantuntija sekä asiakasrajapinnassa että oman organisaation sisällä.

Arkkitehtiverkoston ensimmäisissä tapaamisissa käsiteltiin ratkaisuarkkitehdin roolia ja tunnistettiin fasilitoijia, aiheita ja ideoita jatkosessioiden varalle. Koska ratkaisuarkkitehtuuri on laaja aihe, se oli syytä palastella teemoihin, jotka toistuvat lähes kaikissa laajemmissa projekteissa.

Valittujen teemojen ympärille organisoidaan verkoston tapaamisia, joissa fasilitoijat käyvät läpi kulloistakin aihetta eri näkökulmista käytännön kokemusten ja esimerkkien kautta. Tapaamisten materiaalit ja tallenteet ovat vapaasti saatavissa kaikille, joita käsiteltävät teemat kiinnostavat.

Pääteemoiksi valikoituivat seuraavat:

  • Asiakkaan liiketoimintatavoitteet, haasteet ja keskeiset onnistumisen mittarit. Mikäli näistä ei ole riittävää ymmärrystä, on hankalaa toteuttaa ratkaisua, johon asiakas on tyytyväinen.
  • Ratkaisun toiminnallinen laajuus, aikataulutus ja työmääräarviointi. Ilman toiminnallisen laajuuden tunnistamista ja rajaamista kustannusten realistinen arviointi ja aikatauluttaminen ei onnistu.
  • Ratkaisuarkkitehtuuri ja sen kuvaaminen. Hyvä ratkaisuarkkitehtuuri palvelee liiketoimintatarpeita sekä tarjoaa hyvän lähtökohdan tunnistetun toiminnallisen laajuuden rakentamiseksi kustannustehokkaasti.
  • Integraatiot. Lähes kaikissa ratkaisuissa tarvitaan integraatioita ja ne voivat muodostaa merkittävän osan koko projektin laajuudesta. Teknisen suunnittelun sijaan painopiste oli hyvissä käytännöissä ja dokumentointitavoissa, jotka ovat riippumattomia valitusta integraatioteknologiasta.
  • Ei-toiminnalliset vaatimukset, jotka toimivat ohjaavina / rajoittavina määreinä ratkaisutoteutukselle sekä niiden huomioiminen käytännön projektityössä ketterin menetelmin.
  • Elinkaarenhallinta, tekniset ympäristöt, käytettävät työkalut ja menetelmät.
  • Datamigraatio eli kuinka liiketoimintakriittinen tieto saadaan hallitusti ja laadukkaasti uuteen ratkaisuun ennen käyttöönottoa.
  • Raportointi, analytiikka ja data-alustat. Usein liiketoiminnalle arvokasta tietoa syntyy tunnistamalla ja yhdistämällä tietoja usean eri teknisen järjestelmän yli jonka vuoksi sitä ei voi ratkaisuarkkitehtuurissakaan ohittaa.
  • Fit/Gap -analyysi, riskienhallinta. Etenkin tuotelähtöisissä ratkaisuissa ratkaisuarkkitehdin roolissa on keskeistä tunnistaa, mikä on paras tapa toteuttaa toiminnallinen tarve sekä teknisestä että käyttäjän näkökulmasta. Lisäksi ratkaisuarkkitehti auttaa tunnistamaan ja mitigoimaan hankkeen riskejä, olivatpa ne sitten teknologiaan tai vaikkapa aikataulutukseen tai toiminnallisuuteen liittyviä.

Tätä kirjoitettaessa olemme päässeet teemoissa puoleenväliin eli seuraavan kuukausittaisen kokoontumisen aiheena on elinkaarenhallinta, tekniset ympäristöt sekä elinkaarenhallintaa tukevat menetelmät ja työkalut.

Mielenkiinnolla odotan millaisia oppeja ja palautetta saadaan kerättyä tämän ”pilottitoteutuksen” jälkeen ja millaiseksi arkkitehtiverkoston toiminta vuonna 2022 muodostuu.

Aiheeseen liittyvät artikkelit