Viimeisten parin viikon aikana on vietetty tekoälykehityksen ja erityisesti laajoihin kielimalleihin perustuvan teksti- ja kuvamuotoista sisältöä tuottavan niin sanotun generatiivisen tekoälyn hulluja päiviä.
Tekoälyn tutkimus- ja kehitysyhtiö OpenAI julkisti maaliskuun puolessa välissä uuden, merkittävästi kehittyneen versio 4.0:n GPT-kielimallistaan ja kielimallia hyödyntävästä ChatGPT-botista. OpenAI:n merkittävä omistaja Microsoft julkisti kahta päivää myöhemmin tekoälyavusteiset Copilot-toiminnot Microsoft 365 -tuoteperheeseen ja Power Platformiin.
Google toi markkinoille oman kilpailevan kielimallinsa PaLM API:n ja mallia hyödyntävän Bard-chatbotin. Johtava tekoälypohjainen kuvageneraattori Midjourney julkisti uuden, hämmentävän realistisia kuvia tuottavan 5:nnen version tuotteestaan. Vastaavia generatiivisen tekoälyn sovellutuksiin liittyviä julkistuksia tuli maaliskuun aikana myös muilta keskeisiltä toimijoilta kuten Adobelta.
Nopean innovaatiosyklin taustalla on viime vuosien samanaikainen nopea kehitys usealla eri osa-alueella: yleinen laskentakapasiteetin kasvu, kielimallien taustalla olevien laajojen neuroverkkojen laskentaan erikoistuneiden grafiikkasuoritinpiirien kehittyminen, neuroverkkojen opetusdatan hyödynnettävien datamäärien kasvu ja neuroverkkoarkkitehtuurilliset innovaatiot.
Tekoälykehitys tulee merkittävällä tavalla muuttamaan jokaista toimialaa ja muovaamaan myös yhteiskunnallista kehitystä pidemmällä aikavälillä.
Tässä blogijutussa käyn läpi, mitä välittömiä ja lyhyen aikavälin vaikutuksia generativiisella tekoälyllä on erityisesti yrityskohtaisten sovellusten kehittämisen (kehittäjän näkökulma) ja hyödyntämisen näkökulmasta (loppukäyttäjän näkökulma), ja miten näihin vaikutuksiin on syytä varautua.
Yrityssovellusten kehittäminen tekoälyn avulla
Ohjelmistojen kehittämisen evoluutio on vuosikymmenien aikana kehittynyt matalamman tason ja lähempänä tietokoneiden fyysistä arkkitehtuuria operoivista ohjelmointikielistä kohti korkeamman tason kieliä. Yleisesti ottaen ohjelmointi on edennyt kohti käyttäjäystävällisempiä ja helpommin lähestettyviä tapoja kuvata ohjelmoitavia toimintoja.
Viime vuosina suosiota lisännyt low-code-kehittäminen on osa tätä jatkumoa. Low-code antaa perinteistä koodipohjaista ohjelmointirajapintaa yksinkertaisempia ja helpompia välineitä käyttöliittymien, liiketoimintalogiikan, tietokantojen ja integraatioiden sekä näitä yhdistelevien sovellusten toteuttamiseen.
Generatiivinen tekoäly ja erityisesti ChatGPT vievät evoluutiota taas harppauksen eteenpäin. Se tarjoaa kehittäjälle luonnolliseen kirjoitettuun kieleen perustuvan käyttöliittymän ja taustalla toimivan generatiivisen tekoälyn, joka suorituu vaativistakin ohjelmointia ja tiedon jäsentämistä vaativista työläistä työvaiheista.
Omassa organisaatiossamme ChatGPT on jo osa monen ohjelmistokehittäjän ja liiketoimintasovelluksia konfiguroivan konsultin päivittäistä työkalupakkia.
Muun muassa seuraavilla osa-alueilla tekoäly nostaa kehittämisen ja konsultoinnin tuottavuutta poistamalla työvaiheita tai oleellisesti vähentämällä kehitystehtäviin kuluvaa työmäärää:
- Koodin generointi perustuen luonnolliseen kieleen
- Koodin katselmointi ja virheiden etsiminen
- Annetun koodin optimointi
- Annetun koodin selittäminen ja dokumentointi
- Testitapausten tuottaminen
"Copilot" käsitteenä viittaa tekoälyn valjastamiseen sovelluskehityksessä siten, että ohjakset pysyvät vahvasti kehittäjän eli pilotin käsissä. Muutama vuosi sitten lanseerattu GitHub Copilot sai viime viikolla GPT-4-päivityksen.
Lisäksi Microsoft julkisti hiljattain Power Apps Copilot-toiminnallisuuden tuoden vastaavat kyvykkyydet low-code-kehittämisen kontekstiin:
Tekoälyllä on potentiaalia korvata sovelluskehitystä myös laajemmassa mittakaavassa. OpenAI:n GPT 4.0 -lanseeraustilaisuudessa nähtiin mm. demo, jossa ChatGPT tuottaa toiminnallisen verkkopalvelun ottamalla syötteenä käsin piirretyn käyttöliittymän rautalankamallin ja lyhyen sanallisen kuvauksen.
Kuitenkin useimmiten yrityskohtaisen liiketoimintasovelluksen konteksti on moninainen ja onnistuneen lopputuloksen takaamiseksi on välttämätöntä pystyä kuvaamaan iso määrä monelta osin monimutkaisiakin liiketoimintavaatimuksia, mahdolliset arkkitehtuurilliset reunaehdot sekä esimerkiksi regulaatioihin ja tietoturvaan liittyvät vaatimukset, jotka voivat olla toimiala- tai jopa asiakaskohtaisia.
On epätodennäköistä, että pelkästään luonnollisen tekstin kirjoittamiseen (tai puheeseen) perustuva käyttöliittymä yksinään pystyy merkittävässä määrin toimimaan ihmisen ja koneen välisenä rajapintana vaatimusten kuvaamiseksi. Ja toisaalta niissäkin tapauksissa, joissa tämä olisi mahdollista, vaadittaisiin sovelluksen kehittäjältä huomattavan kovaa osaamista ja työmäärää tarpeen, vaatimusten ja reunaehtojen jäsentämisessä ja kuvaamisessa riittävän yksiselitteisesti halutun lopputuloksen varmistamiseksi.
Kehitys vie meitä kuitenkin tähän suuntaan ja tulevaisuudessa kyky jäsentää ja mallintaa liiketoimintatarvetta tulee olla osa jokaisen kehittäjän ydinosaamista ammatillisen relevanssin säilyttämiseksi.
Liiketoimintasovellusten korvaaminen ja täydentäminen tekoälyllä
Usean yrityssovelluksen keskeinen tehtävä on tukea päätöksentekoa. Tiedon hakeminen eri tietolähteistä, tiedon yhdistely ja päätöksentekoa tukevan syötteen tuottaminen käyttäjälle ovat keskeisiä funktioita lukuisissa sovelluksissa esimerkiksi asiakastiedon käsittelyyn, asiakaspalvelun hoitamiseen, liiketoiminnan johtamiseen ja raportointiin.
Tulevaisuudessa yhä useammassa päätöksentekotilanteessa räätälöidyn tai paketoidun ”perinteisen” yrityssovelluksen sijaan päätöksentekijän kannattaa hyödyntää generatiivista tekoälyä.
Toisaalta valinta ei ole pelkästään joko tai: rakenteellisen tiedon käsittely käyttöliittymien kautta ja konfiguroitavan prosessiautomaation yhdistäminen generatiiviseen tekoälyyn voi monesti tuottaa optimaalisen käyttäjäkokemuksen liiketoimintasovelluksen loppukäyttäjälle.
Tätä ”tekoälyavusteista” liiketoimintasovellusten ajattelutapaa Microsoft pyrkii tällä hetkellä tuotteistamaan Microsoft 365, Dynamics 365 ja Power Platform -tuoteperheisiin integroituvalla Copilot-konseptilla. Copilot auttaa loppukäyttäjää erityisesti sisällön tuotantoon liittyvissä tarpeissa, kuten muistioiden, raporttien, sähköpostiviestien ja Teams-viestien tuottamisessa.
Se hyödyntää tekstin tuottamisessa myös rakenteellisessa muodossa olevaa sekä dokumenttimuotoista sisältöä. Jatkossa Copilot-filosofia varmasti jalkautuu laajemminkin yrityssovellusten käyttöliittymiin.
Tekoälykehitys tulee tekemään tarpeettomaksi useita legacy-sovelluksia ja myös kyseenalaistamaan monia tarpeettoman monimutkaisia sovelluksia tuottavia mammuttiprojekteja. Tämän myötä jatkossa kehitysresursseja ja budjettia voidaan kohdentaa suurempia tuottavuusloikkia tuoville tekoälyavusteisille sovellusinnovaatioille.
Miten varautua muutokseen?
Riippumatta siitä, oletko kehittäjä, konsultti, IT-vastaava, liiketoiminnan edustaja tai muussa roolissa teknologiaa hyödyntävä käyttäjä, tehokkainta varautumista muutokseen on olla ennakkoluuloton, rohkea ja kokeiluhaluinen tekoälyn hyödyntämisessä. Eli:
- Jos olet kehittäjä, ota ChatGPT käyttöön ja ala rohkeasti kokeilemaan generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia.
- Jos toimit Microsoft-ekosysteemissä, ala kokeilemaan Copilot-toimintojen hyödyntämistä, kun ne tulevat saataville.
- Jos olet kehittäjä ja olet tottunut koodaamaan muiden tekemän tarkan speksin avulla, ala panostamaan konsultatiiviseen osaamisen, mallintamisen ja vuorovaikutustaitojesi kehittämiseen.
- Jos muotoilet tai suunnittelet yrityssovelluksia, vältä päätymästä liian helposti tuttuihin ja koeteltuihin konsepteihin ja arkkitehtuurillisiin ratkaisuihin. Mieti laatikon ulkopuolelta, miten tekoälyä hyödyntäen liiketoimintatarpeeseen voidaan vastata tehokkaammin.
- Jos toimit asiakasorganisaatiossa, valitse kumppanit, jotka suhtautuvat ennakkoluulottomasti tekoälyn mahdollisuuksiin ja joilla on relevantteja näyttöjä alan osaamisesta.
Lue seuraavaksi, mihin meitä ihmisiä tulevaisuudessakin tarvitaan tekoälystä huolimatta.
Tarvitsetko tekoälyä ymmärtävän kumppanin avuksesi yrityksesi digihankkeisiin?
Ota yhteyttä Petri Säkkiseen (petri.sakkinen@twoday.fi / 040 8643 065), niin keskustellaan lisää ja laitetaan asiat rullaamaan.